Tutkijat ovat äskettäin huomanneet erikoisen yhteyden tieteellisen artikkelin saamien viittausten määrän ja artikkelin otsikon pituuden välillä: mitä lyhyempi artikkelin otsikko on, sitä enemmän se saa viittauksia. Alla on kuva julkaisusta, jossa vaaka-akselilla on otsikon pituus ja pystyakselilla viittaukset. Sinisen ympyrän koko kertoo, kuinka paljon lehdessä julkaistaan artikkeleita. Suuret ympyrät ovat paljon artikkeleita julkaisevia lehtiä, kuten Nature tai Science. Ympyrät muodostavat joukon, joka on vasemmalta hiukan korkeammalla kuin oikealla, mikä siis kertoo, että lehdet, joissa julkaistavien juttujen otsikot ovat lyhyitä, saavat enemmän viittauksia.

Mitä tulos sitten tarkoittaa? Kannattaisiko laittaa jutulle parin merkin mittainen otsikko, jotta saisi hyvän määrän viittauksia? Asiat eivät ehkä ole näin yksinkertaisia, vaan ilmiöllä voi olla monimutkaisempia syitä. Voi esimerkiksi olla niin, että laadukkaat lehdet rajoittavat otsikon pituutta enemmän kuin muut lehdet. Esimerkiksi Science-lehdessä otsikon suurin sallittu pituus on 90 merkkiä. Tai sitten kiinnostava tulos on mahdollista ilmaista lyhyemmällä ja iskevämällä otsikolla. Kolmas mahdollisuus on se, että lyhyt otsikko on helpompi ymmärtää ja siksi useammat ihmiset lukevat sen ja viittaavat siihen.

Science-lehdessä analysoidaan tulosta hyvin, ja siellä on hyviä esimerkkejä iskevistä lyhyistä artikkelin otsikoista sekä karmean pitkistä otsikoista. Esimerkiksi tämä todella on aika monimutkainen artikkelin otsikko:

AMG145, a monoclonal antibody against proprotein convertase subtilisin kexin type 9, significantly reduces lipoprotein(a) in hypercholesterolemic patients receiving statin therapy: An analysis from the LDL-C assessment with proprotein convertase subtilisin kexin type 9 monoclonal antibody inhibition combined with statin therapy (LAPLACE)-thrombolysis in myocardial infarction (TIMI) 57 Trial

Tuo on varmasti hyvin informatiivinen alan asiantuntijalle, mutta ei kyllä oikein herätä yleisempää kiinnostusta. Ehkä tällainen ilmiö on tuloksen taustalla.

Science-lehden toimittaja huomauttaa, että vaikka tulos perustuu suureen otokseen (140000 artikkelia), se kattaa silti vain kaksi prosenttia vuosittain julkaistavista tieteellisistä artikkeleista. On siis vaikea sanoa, onko se yleistettävissä tieteelliseen kirjallisuuteen laajemmin. Tarkemmin ajatellen tämä tulos ei muutenkaan ole kovin yllättävä: tieteellisten julkaisujen tulva on nykyisin niin suuri, että iskevä ja houkutteleva otsikko varmasti nostaa jutun esille.