Havaitsemista voi tutkia välkkyvällä Mondrian-kuvalla

Olemme viime vuosina tehneet tutkimusryhmässäni kokeita menetelmällä, jota kutsutaan nimellä Continous Flash Suppression (CFS). Menetelmä on kätevä tutkimusväline, jolla voi esimerkiksi selvittää, missä vaiheessa havaintokokemus tulee tietoiseksi.

CFS-kokeessa koehenkilö katsoo peilistereoskooppiin, jossa oikealla ja vasemmalle silmälle näytetään erilainen näkymä. Toiseen silmään näytetään kuvaa, josta ollaan kiinnostuneita. Tämä voi olla vaikka kuva autosta tai jokin geometrinen kuvio. Toiseen silmään näytetään muuttuvaa kuviota, joka voi olla esimerkiksi Piet Mondrianin mukaan nimettyä värikkäistä nelikulmioista koostuvaa kuviota. Kuvio on tehty niin, että se muuttuu jatkuvasti hiukan erilaiseksi.

Alla olevassa kuvassa on demottu ilmiötä animoidulla gif-kuvalla, jossa ryhmä vinoja soikioita (vihreä, punainen, vihreä) kuvaa toiseen silmään näkyvää kuviota ja liikkuva kuvio on toiseen silmän näkyvä dynaaminen Mondrian-kuvio. Tämä ei siis ole se mitä koehenkilölle oikeasti näytetään, koska soikiot ja liikkuva kuva näytetään todellisuudessa eri silmiin.

CFS_demo

Kun tällaista kuvaa katsoo stereoskoopilla, näkyy siinä lähinnä tuo muuttuva Mondrian. Välillä toiseen silmään tuleva kuva, eli tässä tapauksessa tuo soikioryhmä, pulpahtaa esiin. Esiin tulemiseen kuluva aika riippuu dynaamisen Mondrianin ominaisuuksista ja toisessa silmässä olevan kuvan ominaisuuksista. Esimerkiksi jos soikioryhmä olisi terävärajaisempi ja musta, se tulisi stereoskoopilla katsottaessa nopeammin näkyviin.

Scholaropediassa on hyvä kuvaus ilmiöstä ja sen taustasta. Myös Frontiers in Psychology -lehdessä on hyvä katsausartikkeli aiheesta (Avoimesti saatavilla!).

Vaikka emme ole vielä julkaisseet varsinaisten kokeiden tuloksia, julkaisimme juuri kokeita varten kehitetyn Matlab-koodin Behavior Research Methods -lehdessä. CFS-kuvien tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, joten tästä on varmasti apua tutkimusyhteisölle.

Image credits: Animated CFS image by Naotsugu Tsuchiya, California Institute of Technology, USA

 

Kategoria(t): binokulaarinen havaitseminen, havaitseminen, stereonäkö, tarkkaavaisuus | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Kannattaako limbiselle järjestelmälle jutella?

Blogasin taas Prisma Studion sivuilla, aiheena oli nyt Dynamic Neural Retraining System (DNRS), joka on ollut viime viikkoina Suomessa paljon julkisuudessa erityisesti Maria Nordinin toimesta. Olen blogissani varsin kriittinen menetelmää kohtaan, koska siinä on paljon epätieteellisiä piirteitä. DNRS ei ole ainoa tällainen menetelmä, vaan muitakin vastaavia on olemassa.

Esimerkiksi The Gupta programme käyttää samalla tavalla neuroplastisuuteen ja limbiseen järjestelmään liittyvää terminologiaa. Toisin kuin DNRS-menetelmässä, The Gupta programmessa ohjelmointi kohdistuu suoraan limbisen järjestelmän osaan, mantelitumakkeeseen. Menetelmän luvataan olevan kuitenkin turvallinen, sillä pelkoa mantelitumakkeen sammumisesta kokonaan ei ole.

Neurosculpting-menetelmässä keskitytään enemmän aivojen muokkautuvuuteen, limbistä järjestelmää ei nosteta erikseen esille.

Kaikille näille menetelmillä on yhteistä se, että psykoterapioissa käytettyjä menetelmiä yhdistellään omaksi systeemiksi, joka maustetaan neurotieteen termistöllä. Selvästi on helpompi ajatella, että käy neurologisessa kuntoutuksessa kuin että käy psykoterapiassa.

Kategoria(t): huuhaa, neurokieli | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Liisa aivojen ihmemaassa

Blogailin taas Prisma Studion sivuilla. Tällä kertaa aiheena oli Liisa ihmemaassa -syndrooma, joka on omalaatuinen kokoelma migreeniin liittyviä oireita. Jutun ydin on Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa -tarinan hämmästyttävät yhteneväisyydet harvinaisten migreenioireiden kanssa. Yhdysvaltalainen migreenitutija Caro Lippman tunnisti yhteneväisyydet ensimmäisen kerran jo vuonna 1952, mutta syndrooman nimesi englantilainen psykiatri James Todd muutamia vuosia myöhemmin.  Syndrooma on todella kiinnostava osoitus siitä, kuinka aivot voivat muokata kehollisuuden kokemustamme.

Kategoria(t): Migreeni, neurotiede, Oudot kokemukset, Yleinen | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Pidän esityksen Skepsis-päivässä Heurekassa

Lauantaina pidetään Heurekassa Skepsiksen 30-vuotisjuhlatilaisuus.Ohjelmaa on klo 13.00 alkaen, siellä esiintyvät mentalisti Pete Poskiparta,  Kari Enqvist sekä psykologi Marjaana Lindeman. Lisäksi taikuri Markus Tervo perustaa uskonnon ja minä pidän esityksen aiheesta ”Onko kaikki näkemäsi harhaa?” Illuusioita on luvassa.

Lisäksi tilaisuudessa julkistetaan Tiina Raevaaran toimittama kirja, ”Voiko se olla totta?” Minulla on kirjassa juttu epätavallisista kokemuksista ja niiden psykologisesta taustasta. Kirjaa voi tilata Ursan sivuilta.

Voikoseollatotta

Kategoria(t): Yleinen | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Meteoriitteja Prisma Studiossa

Tänään on kevään viimeinen Prisma Studio, jossa puhumme Mars-matkailuista ja ihailemme näitä kahta meteoriittia. Aika vaikuttavia kappaleita, tuo tummempi on peräisin Marsista!

Nyt ei olekaan ihan varmaa, onko tämä kevään viimeinen vai kaikkien aikojen viimeinen Prisma Studio, ohjelman konsepti on mietinnässä, kuten Iltalehden juttukin kertoo.

Kategoria(t): Yleinen | Avainsanat: | Kommentoi

Blogasin fasilitoidusta kommunikaatiosta

Blogasin jokin aika sitten Ylen sivuilla fasilitoidusta kommunikaatiosta, blogin voi lukea täältä. Aihe on tosi kiinnostava havaitsemisen ja toiminnan mekanismien kannalta. Mielenkiintoista on myös se, että sillä on yllättävän vanha historia, ilmiön taustalla olevat mekanismit on tunnettu 1800-luvulta saakka.

 

Kategoria(t): havaitseminen ja toiminta, illuusiot, Yleinen | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Maailman epätyydyttävin video

Helsingin Sanomien Nyt-liiteen toimittaja soitti minulle eilen ja kyseli mielipidettäni ”Maailman epätyydyttävimmästä videosta”. En ollut moista nähnyt, mutta pikainen vilkaiseminen osoitti, että video on aika piinallinen. Tai katsokaapa itse, eikö ole aika ärsyttävä:

Tuossa oli selvästi monta ärsyttävää piirrettä, tarkemmat kommentit voi lukea Nyt-liitteestä (taitaa olla maksumuurin takana).

 

Kategoria(t): tunteet, Yleinen | Avainsanat: , , , | Kommentoi