Tänään keskustelemme Prisma Studiossa Annen, Laurin ja Reetan kanssa huippu-urheilusta ja dopingista. Tästä pääsemme sujuvasti myös aivodopingiin: kannattaa napsia lääkkeitä tai sähköttää aivojaan kognitiivista suorituskykyä parantaakseen?
Tänään keskustelemme Prisma Studiossa Annen, Laurin ja Reetan kanssa huippu-urheilusta ja dopingista. Tästä pääsemme sujuvasti myös aivodopingiin: kannattaa napsia lääkkeitä tai sähköttää aivojaan kognitiivista suorituskykyä parantaakseen?
Tänä iltana Prisma Studiossa on myös eläinvieras. Selvitämme mitä tuo Samulin kännykkä tuumaa siitä. Lisäksi puhumme stressistä ja muistisairauksista.
Miltä tuntuisi ajatus syödä hyönteisruokaa? Esimerkiksi tällainen herkullinen torakka friteerattuna? Useimpia ajatus inhottaa, mutta miksi näin on? Onko kyseessä opittu vai synnäinen reaktio? Keskustelemme asiasta tänään Prisma Studiossa. Ja maistellaan 🙂
Meillä on tänään Prisma Studiossa unelias jakso, keskustelemme unen puutteesta ja sen vaikutuksista. Teemme oikein kokeellista tutkimusta: toimittaja selvitti mitä tapahtuu, jos nukkuu neljä tuntia yössä viikon ajan. Kannattaa katsoa
Vuosi on taas alkanut kiireisenä ja blogailu tänne on jäänyt vähäiseksi. Ehdin kuitenkin kirjoittamaan Ylen sivuille, tällä kertaa aiheena Donald Trump ja lyhytunisuus.
Blogailin Prisma Studion sivuilla silmänliikkeiden merkityksestä näkemisessä.
Nykyisin tuntuu, että Twitterissä leviää lähes päivittäin mielenkiintoisia kuvia, nyt sieltä ilmaantui hieno vaihduntakuva, joka voi näyttää sekä ankalta että banaanilta. Kuva on erittäin hyvin onnistunut, se on juuri kahden tulkinnan rajamailla ja kokemus vaihtelee jatkuvasti.
Vaihduntakuvilla on pitkä historia havaintopsykologiassa. Kuuluisin vaihduntakuva taitaa olla saksalainen ankka/kani-kuvio, joka julkaistiin vuonna 1892 saksalaisessa huumorilehdessä Fliegende Blätterissa.
Toinen maineikas kuva on vaimo/anoppi -kuva, joka ilmestyi yhdysvaltalaisessa Puck-lehdessä vuonna 1915.
Kuvat ovat paitsi hauskoja kuriositeetteja, myös tieteen kannaltaa mielenkiintoisia. Niillä on selvitelty esimerkiksi aivoissa olevia näkymien malleja ja tietoisuuden syntyä.
Lisätietoja
Kornmeier, J. & Bach, M. (2012) Ambiguous Figures – What Happens in the Brain When Perception Changes But Not the Stimulus. Frontiers in Human Neuroscience 6, Article 51. (Avoimesti luettavissa).
Sosiaalisessa mediassa kiertää uusi kiinnostava kuva, josta voi tehdä kaksi varsin erilaista tulkintaa. Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että onpas omituisella tavalla kiiltävät jalat. En heti tajunnut, mitä ihmeellistä kuvassa on, mutta yhtäkkiä jalat muuttuivat mattapintaisiksi ja valkoiset alueet eivät olleetkaan maalitahroja! Mistä tässä oikein on kyse?
Aluksi näkyvä kiiltävä tulkinta johtuu siitä, että valkoiset alueet on mahdollista tulkita kiiltävässä ihossa oleviksi heijastuksiksi. Pintojen ominaisuuksien tunnistaminen on ihmiselle tärkeää, koska ne kertovat ympäristön toimintamahdollisuuksista. Kiilto voi esimerkiksi kertoa, mistä löytyy vettä tai mikä pinta on vaarallisen liukas.
Näköjärjestelmä tunnistaa kiiltävyyden pinnassa olevasta heijastuskuvioista eli jalkakuvan vaaleista maaliläikistä. Jos kuviot ovat kontrastiltaan ja muodoltaan sopivia, näkö tulkitsee ne kiiltävyyden aiheuttamiksi. Kiiltävien jalkojen kuvassa valkoiset alueet ovat juuri rajalla eli ne on mahdollista tulkita sekä heijastuksiksi että maaliläikiksi. Niinpä kuvan tulkinta voi vaihtua kesken katselun.
Lisätietoja
Chadwick, A. C., & Kentridge, R. W. (2015). The perception of gloss: A review. Vision Research, 109(PB), 221–235. (Maksumuurin takana).
Jan Jaap R. van Assen, Maarten W. A. Wijntjes, Sylvia C. Pont (2016) Highlight shapes and perception of gloss for real and photographed objects. Journal of Vision 2016;16(6):6. (Avoin).
Maria Olkkonen, David H. Brainard; Perceived glossiness and lightness under real-world illumination. Journal of Vision 2010;10(9):5. (Avoin)
Blogailu Ylen sivuilla jatkuun, blogasin tänään Pokemonin pelaamisesta.
Jatkan blogailua myös Ylen sivuilla, uusin blogini käsittelee vauvojen matkimista.