Illuusiokilpailun voittaja

Tämä on Havaintoja-blogin ensimmäinen kirjoitus! Blogin ideana on kirjoitella kognitiiviseen psykologiaan ja neurotieteeseen liittyvistä aiheista vähän siitä riippuen, mitä juttuja olen lueskelemassa.

Nyt olisi tuoreena tarjolla Vuoden paras illuusio-kilpailun tuloksia, jotka ovat jälleen tosi mielenkiintoisia. Voittaja oli hieman yllättäen aika perinteinen ilmiö, Ebbinghausin illuusio, jossa keskellä oleva ympyrän havaittu koko on erilainen, jos sen ympärillä on pieniä tai suuria ympyröitä. Yleensä illuusion sanotaan olevan esimerkki kokokontrastista eli havaitsemisen suhteellisuudesta: pienten kuvioiden vieressä asiat näyttävät suuremmilta ja päinvastoin.

Illuusiokilpailun voittajavideossa ympäröivien kuvioiden kokoa muuteltiin: ne vaihtelivat suuren ja pienen koon välillä. Jos katsot videon alussa kuvan keskellä olevaan pieneen keltaiseen pisteeseen, keskikuvion koko ei näytä kovin paljon muuttuvan. Ebbinghaus-illuusio siis heikkenee. Tämä on ihan loogista, sillä näköjärjestelmä olettaa, että esineet pysyvät vakiokokoisina, esimerkiksi pöydällä oleva kahvikuppi ei suurene tai pienene vaan pysyy aina saman kokoisena. Ilmiötä kutsutaan koon konstanssiksi eli koon pysyvyydeksi. Niinpä keskikuvio ei reagoi voimakkaasti ympäröivien kuvioiden muuttumiseen.

Seuraavaksi videossa näytetään ilmiöstä versio, jossa koko kuviorykelmä liikkuu samalla kun ympyröiden koko muuttuu. Ilmiö ponnahtaa näkyviin todella voimakkaana, eli keskiympyrän koko näyttää muuttuvan paljon. Koon muutos on vielä voimakkaampi, jos kohdistat katseen reunaympyrässä olevaan keltaiseen pisteeseen.

Mistä illuusion voimakkuuden muutos sitten johtuu? Eräs selitys voisi olla se, että liikkuvan kuvion koon pysyvyys ei ole niin voimakkaasti rajattu verrattuna paikallaan pysyvään. Liikkuva objektihan voi esimerkiksi tulla katsojaa kohti, joten sen koko voi oikeasti muuttua. Silmien kohdistamisen vaikutus onkin vaikeampi selittää, eli miksi ilmiö voimistuu edelleen, jos kohdistat katseen hiukan muualle?

 Michael Bachin illuusiosivuilta löytyy tämän ilmiön interaktiivinen versio.

Tietoja jukkahakkinen

Työskentelen Käyttäytymistieteiden laitoksella, Helsingin yliopistossa. Tässä blogissa käsittelen havaitsemiseen liittyviä teemoja perustutkimuksesta visuaaliseen ergonomiaan.
Kategoria(t): havaitseminen, illuusiot, neurotiede Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s