Silmän pohjalla oleva valoherkkä solukerros, verkkokalvo, on muutakin kuin pelkkä valoa vastaanottava elin. Siellä nimittäin tapahtuu monimutkaista tietojenkäsittelyä, verkkokalvo poimii näkymästä toimintamme kannalta olennaiset tiedot ja välittää vain ne eteenpäin. Toimintatapa on siis erilainen verratuna esimerkiksi kameraan, joka vain rekisteröi valoherkälle pinnalle saapuvan kuvan ja välittää sen eteenpäin. Verkkokalvo rekisteröi myös kuvan, mutta lähettää eteenpäin informaatiota. Esimerkiksi näkökentässämme liikkuvat tai sinne ilmestyvät asiat saavat tietojenkäsittelyssä etusijan ja ne välitetään eteenpäin. Verkkokalvo huolehtii myös värien ja kontrastien erottelun varhaisvaiheesta.
Verkkokalvo koostuu viidestä kerroksesta, jotka esitetään usein alla olevan kuvan kaltaisena kaavakuvana. Wikipediasta poimitussa kuvassa ylimpänä ovat reseptorisolut tapit (C) ja sauvat (R). Reseptorisolut muuntavat valon neuraaliseksi vasteeksi, jota bipolaarisolut (Bi) ja gangliosolut (G) vievät eteenpäin. Horisontaalisolut (H) ja amakriinisolut (A) välittävät vaakasuuntaisia yhteyksiä hermosolujen välillä.
”Retina layers” by Peter Hartmann at de.wikipedia, edited by Marc Gabriel SchmidCreating SVG version by Юкатан – Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons – http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Retina_layers.svg#mediaviewer/File:Retina_layers.svg
Verkkokalvon toimintaa esittelevä kaavakuva on todella havainnollinen, mutta olen jäänyt kaipamaan myös hyvää valokuvaa verkkalvosta. Aika usein kuvana käytetään varsin iäkästä mustavalkokuvaa, joka on kyllä eksakti, mutta hiukan tylsä.
Nyt törmäsin Twitterissä hienoon kuvaan verkkokalvosta. Kuva on peräisin Zeissin Flickr-feedistä ja siinä ei kerrota tarkemmin, kuinka kuva on otettu tai millä tavalla eri solutyypit on värjätty eri värisiksi. Ylimpänä vihreänä kerroksena näkyvät kuitenkin tappi- ja sauvasolut ja sen jälkeen neljä muuta kerrosta on havainnollistettu eri väreillä. Todella hieno kuva!
Signaali & Kohina 
