Elokuvissa näkyvän liikkeen havainto syntyy, kun nopeasti peräkkäin esitetyt valokuvat yhdistetään liikkeeksi. Näköaisti täydentää liikkeen kuvien välille, koska kuvat esitetään näköaistin ajallista erottelukykyä nopeammin. Ilmiötä tutkittiin havaintopsykologiassa jo 1870-luvulla, jolloin Sigmund Exner huomasi, että kahta vierekkäistä sähkökipinää sopivassa tahdissa väläyttelemällä syntyy illuusio kipinöiden välillä tapahtuvasta liikkeestä. Ilmiötä alettiin myöhemmin kutsumaan näennäisliikkeeksi.

Teen seuraavaksi yksinkertaisen näennäisliike-esimerkin, jossa laitan kaksi kuvaa välähtelemään sopivin välein peräkkäin. Toisessa kuvassa musta täplä on vasemmalla ja toisessa kuvassa se on oikealla.

Kun näitä kahta kuvaa välkytellään sopivalla tahdilla, näyttää piste liikkuvan ääripäiden välillä.

Michael Pickard on tehnyt näennäisliikkeestä erittäin nokkelan version, jossa liike näyttää tapahtuvan vain yhteen suuntaan. Illuusiovideossa Laurence Lowryn maalauksen työläiset näyttävät jatkuvasti taivaltavan eteenpäin vaikka todellisuudessa he astuvat vuoroin eteen- ja vuoroin taaksepäin.

Pickardin tekemä animaatio koostuu useammasta kuvasta, jossa näköaisti huijataan näkemään ikuisesti etenevää liikettä. Käyn seuraavassa läpi kuvat, joista animaatio koostuu.

1. Alkuperäinen kuva, josta animaatio lähtee liikkeelle.

2. Alkuperäisen kuvan muokattu versio, jossa työläiset ovat astuneet askeleen eteenpäin. Samalla kuvassa välähtää salama.

3. Ykköskuvan negatiivikuva. Ihmiset siis astuvat askeleen taaksepäin. Normaalissa kuvassa näkisimme liikkeen takaperin, koska henkilöt liikkuvat takaisiin alkuperäiseen asetelmaansa. Jostain syystä illuusiovideossa näin ei käy. Syynä voi olla se, että yllättävästi välähtävä negatiivikuva sotkee liikettä käsittelevän mekanismin. Lisäksi ilmiöön voivat vaikuttaa oletus siitä, että ihmiset kävelevät useimmiten eteenpäin.

4. Negatiivikuvan ihmiset astuvat askeleen eteenpäin. Näemme liikettä vasemalta oikealle.

5. Video palaa alkuperäiseen kuvaan. Ihmiset astuvat askeleen taaksepäin, mutta emme huomaa tätä.

Pickardin demo näyttää hienosti, kuinka monimutkaista liikkeen havaitseminen voi olla. Video on vasta esimerkki tästä ilmiöstä, tämän jälkeen asiaa olisi syytä tutkia tarkemmin eri menetelmillä.