Tieteellinen julkaiseminen on viime vuosina muuttunut valtavan paljon, erityisesti avoimet megalehdet ovat uudistaneet kenttää. Megalehdellä tarkoitetaan lehteä, joka julkaisee artikkeleita kaikilta tieteenaloilta. Lisäksi megalehtien julkaisukynnys on usein muita matalampi, esimerkiksi megalehdistä tunnetuin, PLOS ONE ei edellytä artikkeleilta tieteellistä uutuusarvoa, vaan pelkkä menetelmällisesti oikein tehty käsikirjoitus riittää. Tämä on hyvä periaate, koska negatiivisten tulosten ja toistojen julkaiseminen muuttuu helpommaksi. Muita tunnettuja megalehtiä ovat esimerkiksi PeerJ ja Nature Scientific Reports.

Jokainen kustantaja on halunnut napata palan kakusta ja niinpä megalehtien määrä on lisääntynyt. Nyt ensimmäinen näistä uusista tulokkaista on kaatunut, SpringerPlus ilmoittaa juuri lehden blogissa, että lehti lopetetaan. Tämä liittynee äskettäin tapahtuneeseen Springer- ja Macmillan-kustantamoiden fuusioon. Saman kustantamon sisällä ei kannata pitää yllä kahta megalehteä. Springerin lehden julkaisumäärät ovat myös jääneet aika pieniksi.

Lehden lopettaminen osoittaa, että avoimeen julkaisemiseen perustuvan lehden perustaminen ei ole automaattisesti hyvä bisnes. Vaikka tieteellisten julkaisujen määrä kasvaa vuosittain, ei kaikkiin lehtiin vain riitä julkaisuja.