Kiiltävät jalat leviävät Twitterissä

Sosiaalisessa mediassa kiertää uusi kiinnostava kuva, josta voi tehdä kaksi varsin erilaista tulkintaa. Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että onpas omituisella tavalla kiiltävät jalat. En heti tajunnut, mitä ihmeellistä kuvassa on, mutta yhtäkkiä jalat muuttuivat mattapintaisiksi ja valkoiset alueet eivät olleetkaan maalitahroja! Mistä tässä oikein on kyse?

shiny-legs

Aluksi näkyvä kiiltävä tulkinta johtuu siitä, että valkoiset alueet on mahdollista tulkita kiiltävässä ihossa oleviksi heijastuksiksi. Pintojen ominaisuuksien tunnistaminen on ihmiselle tärkeää, koska ne kertovat ympäristön toimintamahdollisuuksista. Kiilto voi esimerkiksi kertoa, mistä löytyy vettä tai mikä pinta on vaarallisen liukas.

Näköjärjestelmä tunnistaa kiiltävyyden pinnassa olevasta heijastuskuvioista eli jalkakuvan vaaleista maaliläikistä. Jos kuviot ovat kontrastiltaan ja muodoltaan sopivia, näkö tulkitsee ne kiiltävyyden aiheuttamiksi. Kiiltävien jalkojen kuvassa valkoiset alueet ovat juuri rajalla eli ne on mahdollista tulkita sekä heijastuksiksi että maaliläikiksi. Niinpä kuvan tulkinta voi vaihtua kesken katselun.

Lisätietoja

Chadwick, A. C., & Kentridge, R. W. (2015). The perception of gloss: A review. Vision Research, 109(PB), 221–235. (Maksumuurin takana).

Jan Jaap R. van Assen, Maarten W. A. Wijntjes, Sylvia C. Pont (2016) Highlight shapes and perception of gloss for real and photographed objects. Journal of Vision 2016;16(6):6. (Avoin).

Maria Olkkonen, David H. Brainard; Perceived glossiness and lightness under real-world illumination. Journal of Vision 2010;10(9):5. (Avoin)

Kategoriat: illuusiot, Yleinen | Avainsanat: , , , , , , , , | Jätä kommentti

Pelailin Pokemonia

Blogailu Ylen sivuilla jatkuun, blogasin tänään Pokemonin pelaamisesta.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanat: , , , | Jätä kommentti

Vauvat näyttävät kieltä

Jatkan blogailua myös Ylen sivuilla, uusin blogini käsittelee vauvojen matkimista.

Kategoriat: Kehityspsykologia, Yleinen | Avainsanat: , | Jätä kommentti

Epätodennäköisten esineiden peilikuvia

Blogasin lokakuussa japanilaisen Kokichi Sugiharan illuusioista, joissa esineet luovat illusorisen vaikutelman tietystä kulmasta katsottuna. Nyt Sugihara on julkaissut uuden videon, jonka illuusioesineet ovat vielä uskomattomampia kuin aikaisemmat.

Peilin kautta näkyvät esineet ovat niin erilaisia, että jotkut ovat jo pohtineet, jekutetaanko meitä kuvankäsittelyllä. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan Sugihara on tehnyt esineet erittäin nokkelasti näyttämään erilaisilta edestä yläviistosta ja takaa peilin kautta tarkasteltuna.

Ikävä kyllä Sugihara ei tällä kertaa näytä esineitä k0vinkaan paljon muissa asennoissa, mikä vaikeuttaa esineiden todellisen muodon ymmärtämistä. Eräässä kohdassa videota hän kuitenkin kääntää esineen ja silloin voimme hetken aikaa nähdä sen oikean muodon. Nappasin kuvan videon tästä kohdasta ja siinä näkyy, että esineen yläosan etu- ja takareunat ovat eri korkeudella. Lisäksi esineen yläosa on muokattu kaarevaksi oikean efektin saavuttamiseksi.

Sugihara

Sugiharan mainio illuusio liittyy tärkeään näköaistin kohtaamaan haasteeseen: Kuinka laskea maailman kolmiulotteinen rakenne silmän verkkokalvolle tulevasta kaksiulotteisesta kuvasta. Koska ongelma on tosi hankala, näkö käyttää käyttää rakenteen selvittämisessä olettamuksia maailman rakenteesta. Tällaisia olettamuksia ovat esimerkiksi, että maailma koostuu pinnoista tai että näkymän valolähde on todennäköisimmin ylhäällä. Sugiharan illuusiot perustuvat näön olettamusten huijaamiseen. Hän siis tekee epätodennäköisiä esineitä, joissa näköjärjestelmän todennäköisyysarviot menevät pieleen.

 

 

Kategoriat: illuusiot | Avainsanat: , , | Jätä kommentti

Megalehden kuolema

Tieteellinen julkaiseminen on viime vuosina muuttunut valtavan paljon, erityisesti avoimet megalehdet ovat uudistaneet kenttää. Megalehdellä tarkoitetaan lehteä, joka julkaisee artikkeleita kaikilta tieteenaloilta. Lisäksi megalehtien julkaisukynnys on usein muita matalampi, esimerkiksi megalehdistä tunnetuin, PLOS ONE ei edellytä artikkeleilta tieteellistä uutuusarvoa, vaan pelkkä menetelmällisesti oikein tehty käsikirjoitus riittää. Tämä on hyvä periaate, koska negatiivisten tulosten ja toistojen julkaiseminen muuttuu helpommaksi. Muita tunnettuja megalehtiä ovat esimerkiksi PeerJ ja Nature Scientific Reports.

Jokainen kustantaja on halunnut napata palan kakusta ja niinpä megalehtien määrä on lisääntynyt. Nyt ensimmäinen näistä uusista tulokkaista on kaatunut, SpringerPlus ilmoittaa juuri lehden blogissa, että lehti lopetetaan. Tämä liittynee äskettäin tapahtuneeseen Springer- ja Macmillan-kustantamoiden fuusioon. Saman kustantamon sisällä ei kannata pitää yllä kahta megalehteä. Springerin lehden julkaisumäärät ovat myös jääneet aika pieniksi.

Lehden lopettaminen osoittaa, että avoimeen julkaisemiseen perustuvan lehden perustaminen ei ole automaattisesti hyvä bisnes. Vaikka tieteellisten julkaisujen määrä kasvaa vuosittain, ei kaikkiin lehtiin vain riitä julkaisuja.

 

Kategoriat: tieteellinen julkaiseminen, Yleinen | Avainsanat: , , , , , , , | Jätä kommentti

Blogailen kuvien aitoudesta Ylen sivuilla

Kirjoitan kesän aikana muutaman blogin Ylen sivuille ja niistä ensimmäisessä käsittelen kuvien aitoutta. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on Ikean kuvaston kuvilla ja Pohjois-Korealaisilla uutiskuvilla? Asia selviää blogistani.

Kategoriat: kategorisointi, Kuvien havaitseminen, näkymien havaitseminen, Yleinen | Avainsanat: , , , , , , | Jätä kommentti

Tietoisuus kehittyi hallinnoimaan informaatiotulvaa

Tietoisuus on eräs psykologian mielenkiintoisimpia tutkimuskysymyksiä: mitä se on ja kuinka se kehittyi? The Atlantic-lehdessä on nyt hyvin kirjoitettu juttu, jossa kuvaillaan tietoisuusteoriaa nimeltään Attention Schema Theory (AST). Tämän teorian mukaan tietoisuuden eräs tarkoitus on hallinnoida ulkomaailmasta meihin kohdistuvaa tietotulvaa. Juttu on hyvin kirjoitettu, siinä käydään selkeästi läpi eri aivoalueiden merkitystä tarkkaavaisuuden suuntaamisessa. Suosittelen!

Kategoriat: aivotutkimus, tarkkaavaisuus, Tietoisuus, Yleinen | Avainsanat: , , | Jätä kommentti

Hohto, tuo iloinen perhe-elokuva

Lueskelin aamulla Mikrobitistä juttua elokuvien trailereista ja siellä annettiin vinkki Hohto-elokuvan muokatusta trailerista. Hohto on eräs lempielokuvistani, joten tämä piti heti tarkistaa YouTubesta. Videon ideana on puheen, musiikin ja leikkausten avulla tehdä kauhuelokuvan trailerista mukavan perhe-elokuvan traileri. Se onnistuukin tässä aivan loistavasti, trailerin tunnelma muuttuu käsittämättömän paljon.

Alkuperäisessä trailerissa tunnelma on aika erilainen.

Nämä ovat hienoja esimerkkejä äänien ja musiikin merkityksestä kuvien tulkinnassa. Näkymistä muodostuva tulkinta syntyy siis aina yhdistelemällä kaikkien aistikanavien tietoa. Esimerkiksi McGurk-ilmiössä kuulemme saman äänen eri tavalla kun videolla olevaa suun liikettä muutetaan.

 

 

 

Kategoriat: elokuva | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Päänsärkyä aiheuttava illuusio

Päivän Twitter-löytönä on kuva, jossa kuviointi synnyttää aika epämiellyttävän vaikutelman sykkivästä ja värivästä kuvasta. Liikkeen illuusio saattaisi liittyä siihen, että ääreisnäön näkötarkkuus on keskeisnäköä heikompi, jolloin ääreisnäössä tapahtuu nk. laskostumisilmiö. Tämän huomaat siitä, että sykkivää liikettä ei näy kohdassa mihin kohdistat katseesi.

Liikeilluusio2.jpg

Kategoriat: illuusiot, Yleinen | Jätä kommentti

Kevään viimeinen Prisma Studio

Kevään Prisma Studio -kausi on ohitse, tänään nauhoitimme viimeisen ohjelman. Keskiviikkona on luvassa juttua ainakin ulosteenvaihdosta, älyviemäreistä ja puista. Nyt alkaa siis kesätauko ja syyskuussa alkaa syksyn ohjelmien nauhoittaminen.

WP_20160509_003

 

Kategoriat: Media, Yleinen | Avainsanat: , , | Jätä kommentti